amalinks wokungena

Breaking News

Ingcwethi Zempilakahle Zithi Ukulala Kuqakatheke Kakhulu


Kulabanye abantu ababhekane lodubo lokuswela ubuthongo
Kulabanye abantu ababhekane lodubo lokuswela ubuthongo

Ingcwethi kwezempilakahle zithi ukujumeka umuntu alale kuqakathekile empilweni ngoba kuletha ukuphila emcabangweni lemzimbeni.

Ingcwethi lezi zithi ubuthongo buvame ukuphela ebusuku okudonsa izinyanga kusiya kuminyaka ethile kubangelwa yizehlakalo ezehlukeneyo ezigoqela ukugula, ukucabanga kakhulu, lokuhlukumezeka empilweni.

Abanye abaswela ubuthongo bathi kuqala ebusuku, lapho umuntu ayabe elokhe etshugula, alale okwemizuzwana aphaphame njalo engasela buthongo.

Ingcwethi kwezempilakahle uDokotela Mandla Vundla onguEpidermiology and Disease Control officer koBulawayo kugatsha lukahulumende uchasisa kabanzi ngomkhuhlane wokuswela ubuthongo.

"Kubazimpawu ezimbili kungafika isikhathi sokulala uyehluleka ukulala kanye lokwehluleka ukuthola ubuthongo. Ukwehluleka ukulala kuvamile kuyakhathaza abanantu abanengi. Ngakho sikhuthaza abantu ukuba badinge usizo emtgolampilo."

UDokotela Vundla uqhubeke wathi ukungalali kuyaletha imikhuhlane.

"Uma ungatholi ukulala uyaphambaniseka ekucabangeni lomzimba uwumi kuhle. Uma ulohlupho, inswelo thize kumbe ugula awusoze uthole ubuthongo obuhle kumbe ungalahlekelwa yisihlobo lokungaphathwa kuhle kwezothando. Istress ledepression kuyabangela ukungatholi ubuthongo obuhle."

UNkosikazi Nokuthula Mpofu uthi ingane yakhe ilala nzima.

"Ngilomntwana omncane usele nyanga eziyisithupha. Sesinanzelele ukuthi ulala nzima ngesikhathi kumele alale uyabe ekhangele efuna ukuba sibe sidlala laye ngapha ngiyabe ngimele ngivuke ngiye emsebenzini. Ngicina ngitshona sengisebenza nzima ngesinye isikhathi ngiphambanise ensebenzini kumbe ngizizwe sengilibuthongo."

Isakhamuzi sakoBulawayo eTshabalala uNkosikazi Sikhululekile Nkomo uthi ubuthongo bubuyanzima.

"Sengileminyaka engamatshumi ayisikhombisa lanhlanu ngilohlupho lokungalali ngicabanga ukuthi kuba gelwa yikukhula lokucabanga abantwabami abatshonayo ngesikhathi seGukurahundi ngoba kuyangidla angilali abanye belele mina ngiyabe ngilokhe ngitshugula ngilalela kwelikhatshana."

Inhlanganiso yamazwe omhlaba iWorld Health Organisation ithi inani elifika amatshumi ayisikhombisa lanhlanu ekhulwini 75 percent labadala abaleminyaka engamatshumi ayisithupha lanhlanu-65 kusiyaphezulu lihlaselwa yikuswela ubuthongo.

Ebantwaneni inani elifika kumatshumi amane lantathu ekhulwini 43 percent lalo liyaswela ubuthongo, njalo phakathi kwabantu abalitshumi oyedwa ulakho ukuswela ubuthongo.

Abezempilakahle bathi isimo sokuswela ubuthongo siyelapheka ngokuthatha amaphilisi kumbe ukudinga ukulala kuhle.

Forum

XS
SM
MD
LG